Harrastusvuosi 2020

Vuoden päätteeksi ajattelin katsastaa oman harrastusboogieni kuluneelta vuodelta. Omaperäistä, eikös!

Tämän vuoden osalta ei voi puhua mistään aiheesta ottamatta huomioon koronaa. Pelaamisen kannalta tämä pitää varsin hyvin kutinsa, koska pääsääntöisesti kyseessä on kuitenkin sosiaalinen harrastus. Ja ettei ihan liian helpolla ole harrastusaika päässyt tänä vuonna, niin vanhin poikani oli kävi kevään kotoa koulua ja nuorin poikani täytti vuoden eli on ollut koko tämän vuoden poikkeuksellisen vaativa.

Kaikeasta huolimatta, näin jälkikäteen katsoen, olen onnistunut harrastamaan enemmän kuin alkuun olisin itsekään arvannut. Edes osittaiden selvyyden saavuttamiseksi jaottelen skenet omiksi osioikseen.

Pöytäroolipelit

Vähemmän yllättäen tämä harrastus on selvästi eniten kärsinyt. Tai sen puutos on ainakin tuntunut omissa fiiliksissä eniten. Keväällä kaikki roolipelailut olivat täysin jäissä, kun aikataulut ja uupumus tuntuivat ylitsepääsemättömiltä. Huhtikuussa onnistuin kuitenkin lähtemään yksin mökille ja pelautin sieltä yhden session Zoomin yli. Vaikka seikkailu itsessään ei ollut mitenkään merkityksellinen, se onnistui vakuuttamaan minut siitä, että pelaaminen näinkin on mahdollista ja sai innostumaan uudelleen ropettamisen mahdollisuuksista.

Roolipelaaminen on vakava harrastus.

Paljolti tämän kokemuksen innoittamana palasimme 1770-luvulle ja käynnistimme Season (2) of the Witch-kampanjan. Peliä on nyt ehditty pelaamaan ihan oikean pöydän ääressä kesällä ja syksyllä. Ja vaikka sen kanssa onkin ollut vähän enemmän ongelmia kuin tavallisesti, niin olen optimistinen sen suhteen, että saamme kampanjan arvoiseensa päätökseen ensi vuoden alkupuolella.

Kampanjamme noudattaa tiukkaan kymmenen pelikerran sääntöä, joten näin lopun lähestyessä, suunnitelmat seuraavasta kaudesta alkavat muotoutua. Seuraavalla kamppikselle suunnittelin tekeväni selvästi vähemmän hiekkalaatikkomaisen rungon ja selkeän tavoitteen. Saa nähdä, kuinka se muuttuu pelin aikana, mutta ainakin sitä odotan ensi vuoden ropeilta.

Verkkoroolipelit

Päätin erottaa verkkoroolipelit omaksi osiokseen puhtaasti siitä syystä, että näistä on tältä vuodelta enemmän sanottavaa. Kenties jopa omaksi postauksekseen asti? Mutta sen aika tullee myöhemmin.

Koska erilaisten videokonferenssien kautta roolipelaaminen lienee tullut tänä vuonna monelle tutuksi, en mene siihen sen enempää. Sitä tuli tehtyä, en pitänyt siitä erityisemmin, mutta ainakin sen kautta sai aina välillä pelattua.

Tätä tärkeämmäksi ja koko vuoden kestäneeksi kokemukseksi nousi Discordissa pelaamamme play-by-post seikkailu. Tämän teki mullistavaksi ja upeaksi kokemukseksi se, että kerrankin pääsimme pelissä alusta loppuun! Siirtelin hiljattain kaikki viestit omaksi tekstitiedostokseen ja sen pituus on yhdeksänkymmentä sivua.

Ongelmia ja pulmia oli tämänkin osalta enemmän kuin viitsii listata. Mutta loppujen lopuksi onnistuimme muutaman pelaajan kanssa tässä niin hyvin, että uusi peli on jo käynnissä ja siihen osallistuu tällä hetkellä melkein kymmenen pelaajaa. Tämä kertoo varsinkin pelinjohtajalle siitä, että tuo ensimmäinen peli selvästi kiinnosti ja herätti innostusta, vaikka kaikki kannumme käyttäjät eivät siihen pelaajina osallistuneetkaan.

Lautapelit

Vähemmän yllättäen lautapelailutkin jäivät tänä vuonna vähemmälle. Sen verran ehdittiin kesällä kuitenkin mökkeillä, että viime vuoden suosikki Everdell tuli ”ratkaistua” ja sen peli-into katosi täysin. Onneksi sille ja lisäreille löytyi innokas uusi omistaja.

Everdell. Upean näköinen peli, jota haluaisin yhä rakastaa. Mutta viimeisin voittoni sinetöi sen kohtalon ratkaistuna. I hate when that happens.

Täysin takavasemmalta vuoden lautapeliksi, ainakin minulle, nousi Abyss. Hommasin tämän Sensei’s Divining Shopilta eeehkä jo viime vuonna korttivaihdoilla. Olin suhteellisen toiveikas sen suhteen, mutta parin pelin jälkeen tulikin tilattua jo lisäri ja kuultua muilta pelaajilta toiveita uusista peleistä.

Helposti vuoden pelatuin ja pidetyin lautapeli – omassa pöydässäni.

Loppuvuoden lahjoiksi hankin Here to Slayn, Lost Expeditionin, Pandemic: Reign of Cthulhun sekä Cabon. Näistä viimeinen on ainoa, mitä ehdittiin perheen kesken testata. Ja se vaikutti kyllä hyvältä ja simppeliltä peliltä.

Isoin harmi tällä vuodelle on Arkham Horror LCG:n täydellinen poisjääminen peliajoista. Uudet lisärit olen sitkeästi hommannut, odottelemaan vähän vähemmän ruuhkaisia vuosia.

Kunniamainita vielä Hivelle, joka oli shakkimainen peli. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Digitaalipelit

Varasin uuden Playstationin ja Cyberpunkin. PS5 ei tullut, enkä Cyberpunkia edes sitten hommannutkaan. Uskoisin, että keväällä tulin pelanneeksi hieman Hollow Knightia ja Far Cry4:sta, mutta ainakaan puoleen vuoteen en ole ehtinyt saati jaksanut avata pleikkari omiin peleihin. Pojan kanssa Minecraftia tulee toki pelattua silloin tällöin.

Miniatyyripelit

Viimeisenä tämän vuoden ehdoton harrastuneisuusvoittaja. Vaikka pelaamista on tänä vuonna ollutkin rikollisen vähän, ehdin kuitenkin mm. striimaamaan yhden Warcry-session. Tämä oli ihan uusi aluevaltaus, jonka pariin on tarkoitus palata, kunhan pelin järjestäminen vähän helpottuu.

Keväällä innostuin myös palaamaan Rangers of the Shadow Deepin pariin, mikä puolestaan virkisti maalailuintoa. Ja maalailua onkin tänä vuonna tullut harrastettua!

Viimeisin maalattu joukko – Azog’s Orc Hunters

Muuttomme jälkeen innostuin Middle-Earth Battle Strategy Gamesta ja erityisesti sen Battle Companysta. Suunnitelmana oli, että keskityn vain Hobitin aikakauteen ja erityisesti Synkmetsään. Mutta kuten arvata saattaa, mopo lähti huolellisesti käsistä ja nyt nappeja on joka laatikko väärällään. Yhtään peliä en ole vielä ehtinyt pelaamaan, mutta kyllä ensi vuonna varmasti jo tähänkin pääsee tarkemmin tutustumaan.

Yhteenveto

Tästähän tuli huomattavasti pidempi pätkä kuin suunnittelin. Niin monta asiaa tuli mieleen, että ainakin kymmenen uutta postausta voisi niiden perusteella jo kirjoitella. Tärkeintä ihan näin henkilökohtaisella tasolla oli kuitenkin saada kirjoittelut uudelleen käyntiin. Koko vuosi on ollut monella tapaa niin raskas, että ihan helppoa ei näytä bloggaaminenkaan olleen.

Uuden kodin myötä harrastusalueeni kasvoi huomattavasti.

Paljosta puhunee myös se, että nyt vasta havahduin siihen, että kyllä varmastikin oman harrastuneisuuden isoimpia juttuja on nimenomaan tämä blogi. Vaatimattomasta alusta huolimatta tästä on tullut nopeasti henkireikä ja mukava vaihtoehto ilmaista itseään. Toivottavasti ensi vuonna jaksan vielä paremmin kirjoitella.

Nyt vielä kiitos kaikilla tänä vuonna mukana olleille ja tässäkin paasauksessa loppuun selvinneille +100exp.!

Toivotan kaikille oikein hienoa uutta pelivuotta!

Yksi vastaus artikkeliin “Harrastusvuosi 2020”

  1. […] Harrastusvuosi 2020: Lauri Maijala kertoi peliharrastuksensa eri puolista viime vuoden ajalta. Eniten muutoksia koki kuulemma pöytäroolipelaaminen, jossa tuli peruutuksia ja etäpelaamisen kokeilemista. […]

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s