Sessioraportti: Season of the Witch, S02e04

Pelaajat:
Jonathan Rosewood – Mikko
Bradley Williams – Peetu
Phineas Price – Halski
Joshua Wilson – Henkka

Demonisen metelin vaiettua seuran jäsenet hiipivät varovaisesti tutkimaan yläkertaa ja äänen lähdettä. Jo portaikossa heitä vastaan tulvahtaa voimakkaita tuoksuja, jotka voimistuvat sitä mukaa, mitä lähemmäksi tri. Rosewoodin huonetta saavutaan. Intian meren ja rannikon mielikuvat sekoittuvat raskaaksi tulvaksi hajuja ja kuumuutta.

Wilson raottaa Rosewoodin ovea pitkällä viidakkoveitsellään ja hänen mielensä täyttyy kuvista ja muistoista Bengalin taloista ja viidakoista, joita hän ei ole itse koskaan kokenut. Price yrittää tunkeutua Wilsonin ohi huoneeseen, mutta turvallisuusvastaava estää pappismiehen kulun nostamalla veitsensä tämän kasvojen eteen.

Williams saapuu yläkertaan mukanaan tyhjä lasipurkki, jolla valoilmiö olisi kenties mahdollista vangita. Rosewood vuodattaa vertaan purkkiin, joka sen jälkeen työnnetään huoneeseen. On kuin pöydän alla leijuva kaasumainen valo haistaisi veren ja hitaasti se sukeltaakin ansaan. Williams sulkee tiukasti purkin kannen ja vie sen kellariin turvaan.

Kun omituinen ilmiö on poistettu huoneesta, Price pääsee vihdoin tutkimaan tapahtumapaikkaa. Hänen ei onnistu löytää mitään merkittävää, mutta varmuuden varalta hän raaputtaa pöydästä ja lattiasta irti niihin muodostunutta rikkiä. Kuiskailevat äänet yrittävät houkutella häntä avaamaan oven, mutta Price työntää ne mielestään.

Pitkäksi venähtäneen yön jälkeen tutkijat heräävät vasta myöhään – Rosewoodia lukuunottamatta. Tämä on nukahtanut salongin sohvalle ja Cooperin lapset käyvät herättämässä tämän, hieman liian aikaisin.

Aamiaisella Williams kertoo löydöksistään Bellin huutokauppakamarilta. Cooper täydentää tätä kertomalla selvittämiään asioita huutokaupan ja sen asiakkaiden taustoista. Muutoin keskustelu pyörii enemmän valoilmiön vangitsemisen ja tutkimisen ympärilllä. Schwartzmann lupaa tehdä tuntemiaan suojariimuja Rosewoodin ovelle sekä kellariin.

Huutokaupan on määrä alkaa vasta keskiyöllä, joten jokaisella on hieman aikaa tasata hermojaan omien päivärutiiniensa parissa. Neuvonpidon jälkeen Rosewood vetäytyy nukkumaan, Wilson tekee turvallisuussuunnitelmaa, Price valmistaa erikoisruutia ja Williams myrkkyjä.

Yön laskeuduttua seurue lähtee Bellin huutokauppaan Yhteisön vankkureilla. Matkalla heidät pysäytetään kahdesti ulkonaliikkumiskieltoa valvovien sotilaiden toimesta, mutta nämä ovat helposti lahjottavissa, eivätkä hidasta matkaa.

Vanhan tervaamon tiloissa Bell ottaa vieraansa vastaan prameasti taikuriksi pukeutuneena. Hänellä on suurpiirteiset elkeet ja esiintyjän karisma, mutta sen alta pilkottaa juuri tarpeeksi aitoutta, jotta vakavahenkisetkin ostajat ymmärtävät, että Bell on varmasti asialleen vihkiytynyt.

Ennen varsinaisen huutokaupan alkua tutkijat seurustelevat muiden ostajien kanssa, nauttivat virvokkeita ja tarkastelevat myyntiartikkeleita. Rosewood käyttää aikansa markkinoidakseen Mallorylta satua rumpua, joka lopulta meneekin hyvin kaupaksi philadephialaiselle esoteerikolle ja keräilijälle, Royce Wellsonille.

Huutokaupan hälinässä Williams yrittää hiipiä ottamaan selvää yksityisaitioiden käyttäjistä. Mutta onnekseen huomaa vartijat tällä kertaa ajoissa ja päättää jättää tutkimuksensa tekemättä.

Tutkijat päätyvät lopulta ostamaan Thomas Hillin myyntiin tuomaan Djinnin sormuksen. He joutuvat huutamaan sormuksesta kilpaa, eivätkä näin ollen ole tarpeeksi varautuneita saadakseen ostettua myös Samuel Chestnutin tuoman Kirolaatikon. He saavat kuitenkin haltuunsa Thaddeus Fairchildin tuoman Joseph Curwenin tapauksen selonteon.

Juuri kun huutokauppa alkaa olla lopuillaan ja Devil’s Horn-ruutisarvi asetetaan myyntiin, Henry Gainor paljastaa todellisen luonteensa. Hän hyppää tuolilleen seisomaan ja kohottaen lasipalloa huutaa pelastavansa paikallaolijoiden sielun paholaiselta. Ripeästi tilanteeseen tarttuva Rosewood onnistuu pelastamaan tilanteen muuttumisen verilöylyksi ja johdattaa Gainorin ulos. Ulkona Gainor kertoo oikeaksi nimekseen Enoch Brenner, antaa “Jumalan tulen” Rosewoodille ja lupaa auttaa tätä tarvittaessa.

Tällä välin Samuel Chestnut voittaa huutokaupan ruutisarvesta. Rosewoodin tuntemuksen ohjaamina tilannetta tarkkailleet Wilson ja Williams ovat huomanneet Chestnutin rintapieleen kiinnitetyn hopeakolikon, johon merkitty vain numero 30. He epäilevät Chestnutin motiiveja ja sovitaankin, että Williams lähtee seuraamaan Chestnutia tämän majapaikkaan Green Dragon Tavernaan.

Kattoja hyväksikäyttäen Williams seuraakin Chestnutia huomaamatta. Valitettavasti häneltä kuitenkin jää samalla huomaamatta myös katolle sijoitettu vahti. Järkälemäinen mies hyökkää Williamsin kimppuun. Seuranneessa käsirysyssä miehet tippuvat katolta maahan. Williams yrittää paeta tilannetta käyttämällä tainnutusmyrkkyään, mutta sekään ei pelasta häntä vihollisen julmalta murhatyöltä.

Williams saa surmansa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s