Pelaajat:
Jonathan Rosewood – Mikko
Dino Batavia – Peetu
Phineas Price – Halski
Joshua Wilson – Henkka

”BRADLEY WILLIAMS!”

– Dino Batavia

Kiireinen ja kärsimätön Dino Batavia paukahtaa Seuran talolla aamiaisen aikaan. Mies vaatii saada nähdä veljensä. Alkuun kukaan ei näytä tunnistavan tätä tai hänen etsimäänsä veljeä, mutta lopulta selviää, että Bradley Williamsin oikea nimi onkin Bradley Batavia. “Aaa, teillä onkin samanlainen amorinkaari!” Price huomauttaa.

Eikä siinä vielä kaikki! Bradleyllä on myös vaimo, joka on juuri saanut lapsen!

Herkästi innostuva Rosewood rientää noutamaan kaikille konjakkia ja tutkijat kertovat Bradleyn lähteneen luultavimmin kohti Green Dragon Tavernaa. Yhteistuumin päätetään lähteä auttamaan Dinoa veljensä löytämisessä.

Green Dragon Tavernilla on tavallinen torstaiaamu menossa. Kievarin pitäjä Catherine Kerr ottaa vieraat ystävällisesti vastaan ja on juuri kertomassa tarjolla olevaa ruokaa, kun Batavia karjahtaa: “BRADLEY WILLIAMS!”

Häkeltynyt emäntä ei kuitenkaan osaa kertoa mitään Dinon kadonneesta veljestä. Kukaan muukaan tavernan asiakkaista ei näytä kiinnittävän huomiota nimeen, joten lienee oletettava, ettei miestä ole siellä näkynyt.

Tutkijat siirtyvät kadulle ihmettelemään, mitä Bradleylla on tapahtunut. Batavia päättää seurata tutkijan intuitiotansa. Hän on vakuuttunut, että paikalta löytyy merkkejä kadonneesta veljestä, joten yhteistuumin miehet lähtevät tutkimaan lähialueita.

Ei kestä kauaakaan, kun öisen taistelun jäljet löytyvät. Näyttää huolestuttavasti siltä, että tavernan läheisen talon katolla on kamppailtu ja taistelijat ovat pudonneet katolta kadulle. Näyttäisi myös siltä, että Green Dragon Tavernan ikkunasta tarkkaillaan tutkijoita ja heidän toimiaan.

Haluamatta uskoa Bradleyn menehtyneet, tutkijat pohtivat mahdollista tapahtumien kulkua. Wilson ehdottaa, että he voisivat tavata hänen vanhan ystävänsä, Abner Tayloria, joka asuu lähialueella ja tottunut paikkaamaan laittomuuksissa loukkaantuneita. Ennen lähtöä Tayloria tapamaan, tutkijat lahjovat jälleen katulapsia tarkkailemaan Green Dragon Tavernin asukkaita.

Taylorin asunto löytyy läheltä Mill Pondia. Sen melko huomaamattomaan sisäänkäyntiin on raaputettu varkaiden ja lainsuojattomien tunnistamia merkkejä, jotka paljastavat asunnon omistajan toimivan tarvitseville tohtorina.

Oven avasi cree-”palvelija” Dimanche, joka alkuun yritti ajaa vieraat tiehensä, ennen kuin tunnistikin Wilsonin. Dimanche pyysi tutkijat sisälle ja kutsui Tayloria paikalle. Taylor saapuikin takahuoneesta veriseen esiliinaan pukeutuneena, käsiään pyyhkien. 

Ensialkuun häiriöstä ärsyyntynyt Taylor piristyy Dimanchen tavoin Wilsonin nähdessään. Hän pyytää tulijoita istumaan ja tarjoilee kaikille konjakkia ja sikareita, ei parhaita, mutta ei roskaakaan. 

Wilsonin ihmetellessä, miksi Dimanche kutsui Tayloria “isännäksi”, tämä naurahtaa ja toteaa, etteivät valkoiset suvaitsisi intiaanin asuvan valkoisen talossa, jos tämä ei olisi palvelija. Dimanchen ja Taylorin tuttavallisest Wilsonista käyttämä “Mutt”-lempinimi ei jää Rosewoodilta ja Priceltä huomaamatta.

Wilson ja Taylor vaihtavat kohteliaasti kuulumisia ja muistelevat hetken menneitä, ennen kuin siirtyvät asiaan. Wilson selittää, että he ovat etsimässä Bradley Williamsia, jonka Taylor vahvistaakin tuntevansa – ainakin nimeltä. Taylor kuitenkin pahoittelee, sillä hänellä ei ole varmaa ensikäden tietoa miehestä. 

Edellisenä yönä Taylorin hoidettavaksi oli kuitenkin saapunut nuorukainen, jota Taylor on toisinaan käyttänyt urkkijana. Mies oli kuoleman kielissä, mutta kertoi kuitenkin kohtaamisestaaan lähellä Green Dragon Tavernaa. Miehen puheista päätellen Taylor epäilee, että Williams kohtasi loppunsa järkälemäisen kurkunleikkaajan käsissä. Hän kertoo myös paikallisten rikollisten välttelevän tavernan lähialueita, jonkun sinne asettuneen joukon vuoksi.

Poistuttuaan Taylorin luota, tutkijat ottavat puheeksi lukuisten erillisten tapausten raskauden. Heillä on monta rautaa tulessa samaan aikaan ja vaikka kaikki johtolangat vaikuttavat sekä kiireisiltä että kiinnostavilta, he toteavat tarvitsevansa nyt selkeämpää suunnitelmaa edetäkseen järjestelmällisesti.

Tällainen suunnitelma päätetäänkin luoda, mutta sitä ennen päätetään poiketa Malloryn luona kertomassa huutokaupan tapahtumista.

Malloryn talon lähettyviltä tutkijat yrittävät löytää katulapset, jotka oli palkattu pitämään vanhuksen taloa selvillä. Kun yksi lapsista viimein havaitaan, tämä pyrkiikin kauhuissaan juoksemaan miehiä karkuun. Ripeäliikkeinen Wilson nappaa nulikkaa niskasta ja pysäyttää tämän pakomatkan.

Kauhusta kalpea poika pyrkii pakoon, eikä kykene juurikaan vastailemaan järkevästi tutkijoiden kysymyksiin. Price yrittää vedota pojan hengellisyyteen ja vakuuttaa tätä tutkijoiden suojelmuksesta. Mutta Jacob kertoo itkien, ettei uskalla eilisen jälkeen olla missään tekemisissä heidän kanssaan.

Lievän kovistelun kauttaa Jacobista saadaan lopulta irti kauhutarina; hän oli ystävänsä Elijahin kanssa aikeissa murtautua Malloryn taloon (“katsomaan, että onko vanhuksella kaikki kunnossa”), kun jokin hirviö nappasikin Elijahin. Tuo hirviö repi lapsen riekaleiksi kadulla.

Kun näyttää siltä, ettei Jacobista enää saada enempää irti, Wilson päästää tämän maahan. Poika juoksee välittömästi karkuun.

“Oliko Jacobia purtu?” havahtuu Price kysymään, vasta kun lapsi on ottanut jo muutaman juoksuaskeleen.

Wilson ei usko, että ainakaan näki puremaa, mutta huomaakin käteensä jääneet tahrat kuivuneesta verestä (BAD LEGACY: Jacobia oli purtu). Price yrittää juosta Jacobin kiinni, mutta kadottaa tämän hetkessä.

Muiden koputellessa Malloryn pääovella, Batavia käy tutkimassa sivuoven, saadakseen varmuuden Jacobin tarinasta. Hän löytääkin kujalta selkeitä merkkejä teurastuksesta – mm. irtirevenneen tukon hiuksia, jotka tuoksuvat vahvasti sahramilta. Hän löytää myös Juudaksen veljeskunnan hopeakolikon työnnettynä Malloryn sivuoven väliin.

Kun kukaan ei saavu avaamaan Malloryn ovea tai vastaa huutoihin, tutkijat päättävät jo jatkaa matkaa. Rosewood koettaa kuitenkin vielä ovea ja huomaa sen avoimeksi. Sisältä tulvahtaa tutkijoita vastaan vahva tuoreen veren tuoksu.

Malloryn talo näyttää lähes koskemattomalta. Tai ainakin siltä, että se olisi samassa tilassa kuin edellisellä visiitillä. Merkkiäkään kamppailusta, verestä tai itse Mallorysta ei kuitenkaan näy. Tutkittuaan pikaisesti alakerran (sivuoven luota löytyy sisäpuolelta punainen puupenni sekä kyyhkysen sulkainen kynä), he jatkavat yläkertaan.

Taloa tutkiessaan miehet ovat huomaavinaan lukuisia kiinnostavia asioita. Malloryn vauraus ja esoteerisen kokoelman laajuus on huomattava.

Yläkerrasta he löytävät ensin maidolla (joskus) täytetyn ammeen pesuhuoneesta, sekä laudoin ja lukoin suljetun oven. Viimeisestä huoneesta, joka ilmeisestikin on toiminut isännän makuuhuoneena, he löytävät laajan esoteerisen kirjaston. Sen sisältö on niin huomattava, että Rosewood alkaa tuntea jonkin olevan pielessä.

Tri Rosewood kiskoi itsensä pinnalle lumouksesta kuin suosta. Hän havahtui huomaamaan, että talolla oli kyllä edelleenkin tarjota oikeastaan kaikki, mitä hän oli koskaan etsinyt, mutta nyt löydökset eivät enää huumanneet häntä. 

Ensimmäisenä Rosewood sai autettua Pricen järkiinsä. Havahtunut Price kääntyi jumalan puoleen ja yritti messullaan pitää riivaajat loitolla. Wilson oli helppo herättää ja tämä tarttuikin heti tehtäväänsä ja lähti johtamaan tutkijoita ulos.

Jokin tahto yritti edelleen tarjota tutkijoille kaikkea näiden haluamaa. Mutta mielenlujuudella ja päättäisyydellä tutkijat pääsivät vihdoin poistumaan talosta.