Pelaajat:
Jonathan Rosewood – Mikko
Dino Batavia – Peetu
Phineas Price – Halski
Joshua Wilson – Henkka

”Eihän täällä mitään ole!”

Samuel Chestnut

Lauantai-ilta selkenee Bostonissa. Kesän tuoksu on jo ilmassa, vaikka eletään vielä huhtikuun loppua. Aataminaikaisten tutkimusten seuran talolla innokkuus alkaa voittaa tilaa pelokkuudelta. Viime päivien rankat tapahtumat on ehditty käsitellä edes jollain tasolla; nyt on toiminnan aika!

Teeaikaan kaikki seuran jäsenet ovat kokoontuneet ruokasaliin keskustelemaan tulevasta ja suunnittelemaan kellarin “repeämän” tutkimuksia. Keskustelu on poikkeuksellisen hilpeää ja palauttavaa kaikille osallistujille. Keskustelu kuitenkin keskeytyy, kun ovelta kuuluu vaativa koputus.

Palvelijan avatessa oven, kaikki kuulevat ruokasaliin Samuel Chestnutin käskevän äänen, joka vaatii sisäänpääsyä. Wilson hyökkää oven nurkalle piiloon varmistamaan turvallisuutta. Rosewood nousee ottamaan vieraat vastaan seisten ja pyrkii puhumalla selvittämään tilanteen. 

Chestnut ei ota miehen puheita kuuleviin korviinsa, vaan käskevällä äänellä pakottaa tämän istumaan paikoillaan. Eikä Rosewood pääse nousemaan tuoliltaan, ennen kuin koko välienselvittely Juudaksen veljeskunnan kanssa on  ohi. Batavia mulkoilee miehiä, muttei lähde vielä toimimaan, vaan tarkkailee tilannetta. Kuka näistä miehistä murhasi hänen veljensä?

Rauhalliseen ääneen vaatien Chestnut haluaa selvittää, kuka vastaa talon tapahtumista ja on valmis kertomaan hänelle kaiken, minkä hän haluaa tietää. Price ottaa vetovastuun tilanteesta ja yrittää pelata aikaa. Hän vetoaa Chestnutin uskollisuuteen ja voitettuaan tämän jonkinasteisen luottamuksen, lähtee johdattamaan tunkeilijoita tarkastamaan tilanetta – yläkerrassa.

Chestnutin seuralaiset jättävät pistoolinsa ja puukkoparinsa alakerran pöydälle. Batavia tyhjentää aseiden latauksen miesten noustessa ylös. Wilson seuraa heitä etäältä. 

Noustessaan portaita Price tajuaa, ettei hänellä ole mitään toimintasuunnitelmaa, joten hän johdattaa vieraat umpeen naulatulle Rosewoodin huoneen ovelle. Chestnutin apumiehet repivät laudat irti ja avaavat oven varovasti. Chestnut astelee huoneeseen, tutkii sitä hetken ja kääntyy sitten ärsyyntyneenä Pricea kohti.

“Eihän täällä mitään ole!” Chestnut murahtaa.

Petosta epäillyt toinen korsto kumauttaa Pricea nyrkillä leukaan. Tämä laukaisee tilanteen silmittömäksi väkivallaksi, Wilsonin ampuessa toista korstoa vatsaan. Miehen tuupertuessa seinää vasten, Wilson ampuu toisella aseellaan Priceä lyönyttä miestä otsaan. 

Alakerrassa muut havahtuvat laukauksiin. Batavia heittää pöydälle lasketut aseet kauemmas ruokasaliin ja säntää portaisiin. Rosewood istuu yhtä paikoillaan kuin täi tervassa.

Varovasti edeten Wilson yrittää saada Chestnutin kiinni, mutta tämä on jo ehtinyt pakenemaan ikkunasta katolle. Hän ryntää alakertaa, komentaen Batavian ja Pricen huolehtimaan kahdesta kätyristä. Toivoen osuvansa oikeaan Chestnutin pakoreitin arvatessaan, Wilson syöksyy talon takaovelle, mutta kohtaakin siellä luonnottoman suuren uuden korston.

Taistelujen ja käsikähmien karaisema Wilson ei jää hetkeksikään miettimään, vaan laukaisee toisen uudelleen ladatuista pistooleistaan. Kuula runtelee hirvityksen kasvot, mutta tuskasta piittaamatta tämä sieppaa miehen kuolettavaan syleilyyn. 

Wilson tuntee kylkiluidensa rutisevan. Hän on vain hetken päässä kuolemasta, eikä miehen otteesta näytä olevan pakokeinoa. Päättäen taistella viimeiseen asti, Wilson iskee hirvitystä kasvoihin otsallaan. Hampaat katkeilevat ja veri roiskuu, kun alakertaan taistelun kutsuma Batavia ampuu perivihollistaan. 

Jättiläismäinen miehenköriläs pudottaa Wilsonin. Tämä sieppaa hetkessä pitkän puukkonsa ja iskee sen vihollisensa kurkun alle, ajaen karkaistun terän aina aivoihin asti. Ensin näyttää siltä, ettei tämäkään riitä kammotuksen kaatamiseen. Hirviö ottaa muutaman askeleen Wilsonin perään, Batavian ladatessa kuumeisesti asettaan. Samassa mies kuitenkin lyyhistyy oviaukkoa vasten kuolleena.

Toivoen yhä löytävänsä Chestnutin jäljet, Wilson työntyy kuolleen hirvityksen ohi takapihalle. Etsintä on kuitenkin turha ja Juudaksen veljeskunnan johtohahmo näyttää kadonneen tyystin.

Sisällä talossa Batavia onnistuu viimein herättelemään Rosewoodin, joka on hyvin hämmentynyt tilanteesta. Hän ehtii juuri sytyttää piippunsa, kun yläkerrasta havaitaan savua! Toinen mies, jota Wilson oli ampunut vatsaan, oli onnistunut ryömimään Rosewoodin huoneeseen ja sytyttämään sen tuleen, ennen kuolemaansa. 

Pikainen vesiketju onnistuu kyllä sammuttamaan tulipalon, muttei ennen kuin talon ovelle saapuu lisää vieraita! Brittiläiset sotilaat vaativat saada selvyyden tulipalosta ja laukauksista. Kaikki selitellään osapuilleen parhain päin, mutta Price viedään varoiksi sotilaiden linnoitukseen antamaan virallinen lausunto.

Pricen poissaollessa talolla siivotaan. Ruumiit viedään tyhjään vierashuoneeseen ja Abner pyydetään jälleen paikalle. Tällä kertaa hän lupaa jäädä vieraaksi varmistaakseen, että haavoittuneet saavat riittävästi lepoa. Wilson ja Rosewoode ihmettelevät, miten ja miksi Juudaksen veljeskunta ylipäänsä saapui paikalle? Onko heidän riveissään petturi?

Palattuaan linnoitukselta Price ilmoittaa haluavansa suorittaa viimeisen voitelun ja hautajaisseremoniat tunkeilijoille. Hän uskoo uskonsa olevan tarpeeksi vahva siunaamaan osan yhteisötalon puutarhasta pyhäksi maaksi. 

Wilson ja Batavia haluavat kuitenkin ehtiä vielä käymään Green Dragon Tavernalla tutkimassa Chestnutin huoneen, ennen kuin tämä katoaa lopullisesti. Miehet lähtevät kaksistaan liikkeelle, Rosewoodin jäädessä lepäämään.

Tavernalla Katerine ei ole järin innoissaan nähdessään Dino Batavian uudelleen, mutta kuultuaan asian koskevan hämäräperäisiä vieraita ja saatuaan vaivanpalkakseen muutaman kiiltävän kolikon, hän antaa miehille Chestnutin huoneen vara-avaimen.

Jo oven ulkopuolelta Batavia ja Wilson haistavat jonkin olevan pielessä. Varautuen pahimpaan, he astuvat sisälle huoneeseen aseet käsissään.

Huoneesta ei kuitenkaan löydy Chestnutia, mutta raskauttavia todisteita tämän suorittamasta noituudesta kuitenkin. Huoneen seinustalle on häthätää kyhätty musta alttari ja pahaenteinen, verisen peitteen salaava mytty sängyssä eivät lupaa hyvää.

Pahaa aavistellen Batavia nostaa peittoa ja parahtaa tuskasta. Hän tunnistaa veljensä runnellun ruumiin. Chestnut on kätyreineen häväissyt Bradleyn ruumiin perkeleellisin taikamerkein ja irrottanut hänen päänsä. 

Batavian surressa Wilson löytää alttarilta pääkallon, josta on selvästi aivan hiljattain keitetty liha irti. Tämä selittääkin lihasopan tuoksun kamiinan päälle jääneestä kattilasta, jonka sisällön paksu kansi armeliaasti kätkee.

Huonetta tutkiessaan Wilson löytää myös Chestnut’in grimoirin, jota nopeasti selaten ymmärtää, Chestnutin sitoneen Bradleyn hengen tämän pääkalloon kuulusteluja varten. Wilson yrittää alkuun peitellä tapahtunutta Batavialta, mutta surusta suunniltaan oleva mies vetää kuitenkin jo aseensa esille, tahtoessaan suojella menehtyneen veljen viimeistä kunniaa ja toivetta säällisistä hautajaisista. 

Wilsonin kertoessa, mitä kuvittelee talossa tapahtuneen, Batavia lopulta suostuu yhteistyöhön. He ottavat grimoirin ja pääkallon mukaansa ja palaavat tukikohtaan.