Uusin isompi ropeprojektini on itseasiassa yli kaksikymmentävuotta vanha. Pohjolan saagat toimi aikoinaan kotikutoisella pelisysteemillä, jonka julkaisusta teini-ikäinen Lauri haaveili. Nyt internetin ihmeaikana tulin ohimennen tarttuneeksi systeemiin uudelleen, tällä kertaa kääntääkseni pelimaailman Praedor-roolipeliin lisäkirjaksi. Ja kuten näillä asioilla on kohdallani tapana, hommahan lähti välittömästi totaalisesti käsistä.

Pohjolan saagoilla on mulle niin pitkä historia, että ajattelin jakaa ajatuksia sen kehitystyöstä vähän laajemmin. Epäilemättä Suomesta löytyy lukuisia muitakin pöytälaatikkoropeja. Toivottavasti jaksan pitää liekin yllä tässä kehitystyössä ja jakaa tätä matkaa täällä blogissa – kenties siitä voi joku muukin innostua jakamaan tuotoksensa!

Miksi on Pohjolan saagat?

Lyhyesti kuvailtuna Pohjolan saagat on niinkin originaali idea, kuin fantasiamaailma rautakauden Suomen ja Skandinavian inspiroimana. Nykymaailmassa tämä tarina on vain pisara muiden samankaltaisten meressä, mutta 90-luvulla ei vastaavia ollut liiaksi asti.

Pelasimme muutamankin kampanjan Pohjolassa ja ainakin pelaajien mukaan ne ovat jääneet hyvin mieleen. Opiskelujen alkaessa peli vain jäi, eikä sen pariin tullut palattua.

Kirjoitin kuitenkin pelin julkaisusta Magukseen. Olen 99% varma, että Jukka Sorsan (ja Wille Ruotsalaisen) löydös lehdestä 4/2000 on vastaus juuri minun kysymykseeni. Muistan, kuinka hienoa oli lukea vastaus omaan uteluun juuri Maguksesta.

Vastaus sai toki (sillä hetkellä) hylkäämään ajatukset pelin julkaisemisesta. Mutta se (vastaus) on sen verran täydellinen, että ei voi kuin kehua sen kirjoittajaa. Tämän kun kaikki roolipelijulkaisijat olisivat lukeneet:

Uusi projekti

Tänä vuonna olen kuitenkin saanut oikein rohkaisevaa palautetta Praedorin yhteisöiltä tekemistäni seikkailuista ja lisäkirjoista. (Erityiskiitos tästä V. Rautiaiselle ja Petteri Hyväriselle, joiden aktiivisuus on pitänyt oman aktiivisuuteni korkealla.) Vaikka monet niistä ovatkin (minulle valitettavan tyypilliseen tapaan) kesken, uusia ideoita tulee kaiken aikaa. Enkä oikein osaa olla tarttumatta niihin.

Tätä kirjoittaessani Pohjolan saagojen dokumentissa on jo 77 sivua ja tiedän, että materiaalia puuttuu vielä valtavasti. Teoksen kirjoittaminen on ollut henkisesti hyvin terapeuttista ja maistuvaa. On ollut hienoa huomata, kuinka pitkälle peliä olen jo aikaan tehnyt ja kuinka hyvin sen teemat ja ajatukset yhä toimivat – ainakin itselleni.

Tulossa pian

Seuraavalla kerralla puhutaan roolipelin idean kiteyttämisestä ja nimenomaan Pohjolan saagojen kannalta.

Kehitystyöbloggausten lisäksi olen käynyt läpi vanhoja novellejani ja (ainakin toivottavasti) saattanut ne luettavampaan muotoon. Niitä on siis myös luvassa.

Olen intohimoinen valokuvaaja, joten lisää kuvia Pohjolasta on myös tulossa. Ainakin bloggausten yhteydessä, mutta kuvagalleriakaan ei ole täysin pois suljettu ajatus.

Koska hyperaktiivinen vaihe suunnittelutyössä on taas päällä, myös miniatyyrikuvioni ovat viime aikoina suuntautuneet Pohjolaan. Kenties näistäkin saadaan vielä jotain bloggausta aikaan.